Aiempaa toimintaa

Tutustu kuvagalleriaan!
Kuvagalleria yhdistyksen toiminnasta täydentyy koko ajan. Kannattaa käydä tutustumassa siihen täällä:
Kuvagalleria
.
Työtä vuodesta 1966
Sotaveteraaniyhdistyksiä alettiin perustaa 1960-luvulla. Myös Nurmoon perustettiin sotaveteraaniyhdistys 17. tammikuuta 1966 ja naisjaostokin vielä samana vuonna, 18. marraskuuta. Sotaveteraaniyhdistyksen perustava kokous pidettiin Kirkonkylän kansakoululla. Puheenjohtajana toimi Ahti Luukko, josta tuli myös yhdistyksen hallituksen ensimmäinen puheenjohtaja. Paikalla oli 30 sotaveteraania. Puheenjohtaja Luukon ohella ensimmäiseen hallitukseen kuuluivat Väinö Martikkala, Lauri Meskanen, Urho Orava, Lauri Ylä-Autio, Eino Ala-Kortesniemi, Pauli Paski, Stefan Rasku, Toivo Latvala, Matti Puntanen ja Eino Ylikoski. Yhdistyksessä oli veteraanijäseniä enimmillään noin 420.

Naisjaoston ensimmäinen puheenjohtaja oli emäntä Raili Sandelin, joka toimi tuolloin myös piirin puheenjohtajana. Sihteerinä toimi Anja Lahtinen ja rahastonhoitajana Siiri Mannila. Muina jäseninä ensimmäisessä hallituksessa olivat Liisa Myllykoski, Aili Rajakorpi, Lempi Vaaralahti, Helmi Männikkö, Helvi Sepponen, Anni Salokorpi, Annikki Hoppi, Martta Takala, Esteri Ylimäki ja Linnea Mäntykoski. Kuukauden kuluttua perustamisestaan naisjaosto toimitti joulupaketit kahdeksalle perheelle. Taloudellisen avun jakaminen olikin pääasiallinen toimintamuoto. Joulupakettien lisäksi moni veteraaniperhe sai vaatetusta, ruokapaketteja tai polttopuita - jotkut jopa suksiparin.

Kun kymmenisen vuotta myöhemmin tulivat lakisääteiset veteraanieläkkeet, tukitoiminnan painopiste alkoi siirtyä kuntoutukseen ja henkiseen tukeen. Hengellinen toiminta, kuten seurat, on lisäksi ollut aina olennainen osa veteraaninaisten työtä. Naisjaoston osuus on ollut ratkaiseva juhlien ja myyjäisten järjestelyissä, tarjoilujen hoitamisessa sekä muun muassa joululehtien myynnissä.

Etelä-Pohjanmaan sotaveteraanipiirin juhlia

Vuonna 1983 Nurmossa vietettiin Etelä-Pohjanmaan sotaveteraanipiirin kesäjuhlia. Ne kokosivat osanottajia yli odotusten, noin 4 000 henkeä. Helmi Kivelä ja Aune Orava muistelivat järjestelyjä, jotka vaativat erityisen paljon kökkätyötä naisjaostolta, "sillä jos ne työt olisi laskutettu työtunteina, ei osasto selviäisi koskaan velkataakasta". Esimerkiksi 600 kilogramman perunakuorman kuoriminen ei ollut pieni tehtävä. Kommelluksiltakaan ei vältytty. Osa pakastelihan kuljetuslaatikoista oli niin huonokuntoisia, että sulamaan jätetyistä pakastepusseista liemi valui lattialle. Talkoolaiset eivät meinanneet päästä eteenpäin pikkukengillä.

Tällaista oli joskus veteraanityön arki, mutta juhlakentällä ja seuraavien päivien lehdissä näkyi juhla. Siinä puhuivat kenraaliluutnantti Otto Yli-Risku, liiton puheenjohtaja Gunnar Laatio, kunnanvaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Pentti Mäki-Hakola, piirin puheenjohtaja Jalo Hiipakka sekä nuorten edustaja Marjatta Muilu. Kunniavieraana oli eversti Matti Laurila, ja Veteraanikööri esiintyi juhlassa ensimmäistä kertaa. Kuntien edustajat luovuttivat maakunnan alueen kuntien vaakunat veteraanipiirille.

Kymmenen vuotta myöhemmin 1993 piirin kirkkopyhä kokosi Nurmon liikuntahallilla pidettyyn päiväjuhlaan noin 1 600 henkeä. Piirin alueellista 50-vuotisjuhlaa vietettiin Nurmossa vuonna 2007.


Vuonna 1983 perustettu Nurmon sotaveteraanien kööri on ollut yhdistyksen tärkeä yhteistyökumppani.
Kuvassa kööri esiintymässä Sotaveteraaniliiton Etelä-Pohjanmaan piirin alueellisessa 50-vuotisjuhlassa Nurmossa 2007.

Äyräpään taistelun muistojuhlia
Vuodesta toiseen on maaliskuun 5. päivänä kokoonnuttu Nurmon kirkkoon Äyräpään taistelun muisto- ja hartaushetkeen. Taistelun 50-vuotismuistojuhla maaliskuussa 1990 oli merkittävä nurmolaisten yhteinen voimainponnistus. Kirkko ja uusi liikuntahalli täyttyivät vuosipäivän muistelijoista. Neuvostoliiton hajoaminen oli alkamassa, ja kenraaliluutnantti Aapo Savolainen saattoi uudessa tilanteessa vertailla Suomen ja Neuvostoliitosta irti pyristelevien Baltian maiden ratkaisuja. Suomen valinta oli osoittautunut viisaaksi.

Puheessaan everstiluutnantti evp. Oiva Latikka, joka oli seurannut taistelua hiukan sivummalla olleista asemistaan, arveli, että hyökkäyksellä voitettiin niitä kallisarvoisia hetkiä, jotka tarvittiin rauhan solmimiseen. Hyökkäyksen pysähtyminen ei johtunut miehistä vaan siitä, että miehet loppuivat. Juhlassa puhuivat myös kirkkoherra Paavo Salo ja rehtori Kustaa Rasku, jonka mukaan Äyräpään taistelu antoi erään vastauksen talvisodan ihmeenä tunnetulle asialle: käskyt pyrittiin täyttämään tinkimättömästi. Musiikista vastasivat Ratsuväen soittokunta ja Veteraanien kööri Martti Hemmingin johdolla. Emäntä Kaino Kastehelmi Mäki lausui runon.

Kymmenen vuotta myöhemmin Äyräpään taistelun 60-vuotismuistopäivänä 5.3.2000 paljastettiin kuvanveistäjä Timo Suvannon tekemä Taistelujen muistomerkki. Äyräpään taistelun muistoa omalta osaltaan kannattelevan muistomerkin pystyttäminen oli mahdollista nurmolaislähtöisen Lauri Kultin tuella sekä veteraanijärjestöjen, kunnan ja seurakunnan yhteistyöllä. Muistomerkkiin kuuluu erillinen muistotaulu, jossa on nurmolaisen runoilijan Helena Viertolan teksti. Muistomerkin läheisyyteen on sijoitettu neljä Äyräpää-seuran lahjoittamaa kiveä, jotka ovat peräisin Äyräpään taistelukentältä. Taistelun muistoa pitää yllä myös Äyräpään taistelupaikan pienoismalli, joka valmistui syksyllä 1995 kansalaisopistossa käynnistyneen kurssin työnä.

Muuta toimintaa
Varoja on Nurmon sotaveteraanien ja naisjaoston historian aikana hankittu hyvin moninaisin tavoin, talkootöinä, keräyksin, myyjäisin, avustushakemuksin ja vastaanottaen avustuksia. Avustustoiminta on viime vuosina kohdistunut erityisesti toimiin, joilla on tuettu veteraanien sekä heidän puolisoidensa ja leskiensä selviytymistä omassa kodissaan.

Yhdistys on järjestänyt myös erilaista virkistystoimintaa. Esimerkiksi yhteiset retket ovat suuntautuneet eri puolille Suomea, Lapista aina Ahvenanmaalle, Pohjois-Karjalaan ja Kannakselle sekä Ruotsiin ja Norjaankin. Perinnetyön uranuurtajana oli puolestaan Ahti Luukko, jonka johdolla tallennettiin videolle yhteensä noin 200 tuntia nurmolaisten veteraanien haastatteluja.


Nurmon sotaveteraanien hallitus vuonna 1980. Istumassa vasemmalta Olavi Jaakko Kaukonen, Väinö Hemminki (siht.), Niilo Kivelä (pj.), Pauli Paski ja Pentti Knuuttila. Seisomassa vasemmalta Olavi Lahti, Antti Kylmälä, Urho Orava, Toivo Myllykoski, Veikko Teppo ja Eino Ala-Kortesniemi. Kuva: Nurmolaiset sotien veteraanit.

Huomionosoitusten jakaminen on myös ollut osa toimintaa. Erityisen suuria tilaisuuksia olivat tapahtumat, joissa tammenlehvät jaettiin ensi kertaa sen ansainneille veteraaneille ja kotirintamanaiset saivat mitalinsa. Sotaveteraaniyhdistys on myös vastannut siitä, että nurmolaisten sotaveteraanien hautakivissä on sotaveteraanimerkki.

Nurmon sotaveteraanien ja naisjaoston 40-vuotisjuhlassa vuonna 2006 elettiin tilanteessa, jossa sotaveteraanien oli vähitellen alettava tukeutua kannattajajäsentensä apuun. Juhlapuheen piti Suomen sotaveteraaniliiton puheenjohtaja Aarno Strömmer. Nyt Nurmon sotaveteraanit on jo ohittanut 50-vuotispäivänsä. Naiset ovat mukana yhdistyksen hallituksessa, ja erillisen naistoimikunnan tilalla on hallituksen naistyöryhmä. Sotaveteraanien määrä on edelleen vähentynyt, mutta silti Nurmon sotaveteraaneilla riittää vielä paljon tehtävää.

Puheenjohtajat ja sihteerit
Nurmon sotaveteraanien hallituksen puheenjohtajan tehtävässä ovat toimineet:
Ahti Luukko
Niilo Kivelä
Matti Latikka
Pentti Knuuttila
Ville Sointula
Pekka Marttala

Sihteerin tehtävässä ovat toimineet:
Urho Orava
Erkki Palomäki
Väinö Hemminki
Väinö Hakamäki
Aleksi Kuja-Aro
Mauno Saarikoski
Jouko Yli-Jaskari
Alarik Syrjälä


Nurmon sotaveteraanien naisjaoston hallitus vuonna 1980. Eturivissä vasemmalta Siiri Mannila, Kerttu Hemminki, Helmi Kivelä (pj.), Linnea Latikka (siht.), ja Helvi Sepponen. Takana vasemmalta Aune Ranta, Elsa Maunula, Liisa Myllykoski, Helmi Kylmälä ja Martta Martikkala. Kuva: Nurmolaiset sotien veteraanit.

Naisjaoston hallituksen puheenjohtajan tehtävässä ovat toimineet:
Raili Sandelin
Helmi Kivelä
Saima Martikkala
Terttu Sointula

Naisjaoston hallituksen sihteerin tehtävässä ovat toimineet:
Anja Lahtinen
Linnea Latikka
Aune Orava
Anni Salokorpi
Terttu Sointula
Maila Ritari

Koonnut Jaakko Olavi Antila käyttäen Mauno Saarikosken ja Alarik Syrjälän laatimia historiikkeja sekä Terttu Sointulan lehtileikekokoelmaa.