Suvun kantaisän historiaa

Hegesippus 23.3.1821 - 16.2.1875

Vanhemmat:
Yrjö Heikinpoika 1773 ja Kaisa Tuomaantytär 1779, vihitty vuonna 1800

Lapset:
Sanna 1800, Salomon 1803, Maria 1805, Kaisa 1807, Yrjö 1811, Heta 1813, Anna 1817, Elias 1819 ja Hegesippus 1821

Lapsuuden perheen historiaa

Hegesippus syntyi Kuortaneelta tulleen Yrjänä (Yrjö) Heikinpojan ja Kaisa Tuomaantyttären perheeseen nuorimmaisena, yhdeksäntenä lapsena. Vanhin sisaruksista Sanna syntyi vuonna 1800 ja Hesikus, joksi häntä myös kutsuttiin, vuonna 1821. Hegesippuksen, Hegesippoksen ja Hesikuksen lisäksi kirkonkirjoissa käytetään nimeä Sippus. Mistä moinen nimi on pojalle annettu? Siihen ei ole vielä vastausta tullut ja tällä haavaa hän on ainoa suvussa tällä nimellä.

Yrjö Heikinpojan ja Kaisa Tuomaantyttären perheessä oli viisi tytärtä ja neljä poikaa. Pojista Elias (1819 - 1820) kuoli lapsena. Muut kasvoivat aikuisiksi ja perustivat perheensä pääosin Nurmoon. Sanna (1800) ja Salomon (1803), kaksi vanhinta Yrjön ja Kaisan lapsista, olivat syntyneet Seinäjoella Jouppilan talossa. Yrjö ja Sanna olivat renkinä ja piikana ollessaan tavanneet toisensa ja avioituneet.

1810-luvulla Yrjö ja Kaisa jo viljelivät Mäntymaa-nimisen torpan maita Nurmossa. Viitala ja Lankari perustettiin samoihin aikoihin. Nämä kolme torppaa olivat Keski- ja Yli-Koskelan kantatalojen Viitalan seudun metsäsaroilla. Maantieteellisesti alue ja torpat olivat Nurmossa, mutta nimettynä kantatilan johdosta Nurmon Ruhankylän Koskena. Seurakunnallisesti asukkaat kuuluivat pitkään kantatalonsa mukana Lapuan kirkonkirjoihin. Kaisa (1779), Mäntymaan emäntä, oli Keski-Koskelan tyttäriä, hänen sisarensa Liisa oli Viitalan emäntä ja Mariasta (1805), Kaisan ja Yrjön Keski-Koskelassa syntyneestä tyttärestä, tuli Lankarin emäntä.

Hegesippuksen sisarista Kaisa (1807) ja Anna (1817) muuttivat Lapualle emänniksi, Kaisa Kattelukseen ja Anna Puskalaan. Hetasta (1813) tuli Nurmon Penttilään emäntä. Yrjö-veli (1811) osti Pauhun torpan, mutta menetyksien jälkeen hän asui nuorimman poikansa perhekunnassa.

Oma perhe

Vanhemmat:
Hegesippus Mäntymaa 1821
1. puoliso Sanna Pelanteri 1812, vihitty 1841
2. puoliso Maria Hemminki 1836, vihitty 1869

Lapset:
Heikki 1834 ja Matti 1836 (Sannan pojat)
Kaisa 1842, Sanna 1844, Johannes 1846, Maria 1848, Kustaa 1850, Helvi 1852, Serafia 1853 (Sannan ja Hegesippuksen)
Liisa 1870, Maria 1871, Heikki 1874 (Marian ja Hegesippuksen)

Lokakuussa 1841 20-vuotias Hegesippus muutti Lapualle Ambialan torppaan vaimonsa Sanna Heikintyttären (1812) kotiin. Sanna oli jäänyt leskeksi, ja hänellä oli kaksi pientä poikaa Heikki (1834) ja Matti (1836). Ainakin Matti on todennäköisimmin ottanut Mäntymaa-sukunimen käyttöönsä, mm. passihakemuksessa. Liekö toinen Mäntymaan suku lähtenyt siitä?

Neljän vuoden päästä 1845 Hegesippus palasi takaisin Nurmoon Sanna ja pojat sekä Ambialassa syntyneet Kaisa (1842) ja Sanna (1844) mukanaan. Kaisa kuoli nelivuotiaana.

Sanna meni naimisiin vuonna 1865 Matti Simonpoika (1841) Viitalan kanssa. Sannasta lähtee Viitalan sukuhaara eli Sannan sukuhaara.

Johannes syntyi vuonna 1846. Hän avioitui vuonna 1874 pikkuserkkunsa Anna Amalia (1854) Viitalan kanssa. Johanneksesta (Juhosta) tuli seuraava Mäntymaan isäntä. Isännyys Mäntymaassa on pysynyt tässä sukuhaarassa. Johanneksesta lähtee Johannes Mäntymaan sukuhaara eli Johanneksen sukuhaara.

Maria (1848) ja Helvi (1852) elivät kumpikin muutamia kuukausia.

Kustaa (1850) avioitui vuonna 1885 Liisa Kuoraksen kanssa. He ostivat Hopin ja heistä lähtee Hopin sukuhaara eli Kustaan sukuhaara.

Serafia syntyi Sannan ja Hegesippuksen nuorimmaisena lapsena vuonna 1853. Vuonna 1877 hän avioitui Jaakko Rintamäen kanssa. Tämä lähti vuosiksi Amerikan-siirtolaiseksi. Serafia kasvatti yksinhuoltajana neljä lastaan. Häntä kutsuttiin Pikkutuvan mummaksi. Tyttärensä Sannan (1877) kanssa he pitivät pientä pakaria (kauppaa). Serafiasta lähtee Rintamäen sukuhaara eli Serafian sukuhaara.

Vuonna 1868 Sanna Heikintytär Pelanteri, Hegesippuksen vaimo, kuoli 56-vuotiaana nuorimmaisen Serafian ollessa 13-vuotias. Hegesippus avioitui 1869 Maria Kustaantytär (1836) Hemmingin kanssa.

Maria ja Hegesippus saivat kolme lasta Liisan, Marian ja Heikin. Liisa (1870) eli yhdeksänvuotiaaksi. Maria (1871) jäi naimattomaksi. Hänen mökissään Kourassa oli runsaasti kissoja, minkä vuoksi häntä kutsuttiin Kissa-Maijaksi.

Heikki (1874) ja Sanna Eliaksentytär (1880) vihittiin vuonna 1901. Heidän yhdestätoista lapsestaan kolme eli aikuisuuteen saakka, Maria (1902), Heikki (1910) ja Rauha (1915). Heikistä lähtee Heikki Mäntymaan sukuhaara eli Heikin sukuhaara.

Hegesippuksen elämä päättyi 1875. Johannes jatkoi talon isännyyttä ja otti huolekseen isänsä toisen vaimon sekä pienet lapset.

Mäntymaa-suvun tutkija
Kerttu Mäntymaa-Sippola (s. 1956)